Connecting People

Ajatellaanpa tilannetta, jossa täysin kuvitteellinen ja kaikille tuntematon henkilö päättäisi eräänä aivan normaalina iltapäivänä pirauttaa vanhalle kaverilleen. Hän ottaisi puhelimensa, ja valitsisi sen muistista kaverinsa numeron - joka on ollut iänkaikkisen sama ja muistiin tallennettuna jo ammoisista NMT-ajoista - ja siinä sitten auringon paisteessa ja liikenteen hälyssä kävellessään kuulisi, että nyt vastaanottava puhelin hälyttää:

( tuut... tuuuut... )

- Hätäkeskus.
- Heh heh, no niin varmaan.. Mitäs mies, jokos olette kesälomilla?
- Hätäkeskus.
- ...niin kun oli vaan puhe, että tulisitte käymään, olen tuossa jo laittanut pikkaisen sivuun niitä lastenvaatteita - alkaa jo olla aika hyvä kassillinen.
- Tämä on hätäkeskus. Olette soittaneet hätäkeskukseen.
- ...siis... tämä on siis oikeasti hätäkeskus..??? Ööö - tuota... siis... anteeksi nyt ihan vallan kamalasti... nyt on tullut ihan tosi väärä numero. Minkäänlaista hätää ei todellakaan ole. Tuota että... anteeksi väärä numero.
- Asia selvä.
(klik)
- ???!!!

Oman arvioni mukaan tällaisen äkillisen ja täydellisen järjenvastaisen tilanteen jälkeen seuraava puolituntinen menisi keneltä tahansa Äimän Käki-syndroomasta toipumiseen.

* * *

Pari päivää myöhemmin, tämä, edelleenkin kuvitteellinen henkilö, jolla olisi kaksi matkapuhelinta, oma puhelin ja työpuhelin, saisi puhelun omaan henkilökohtaiseen matkapuhelimeensa. Oma puhelin hälyttäisi kolme kertaa sisääntulevan soiton merkiksi ja tämä, yhä fiktiivinen henkilö, ei aivan ehtisi vastaamaan.

Kappas vaan, enpä aivan ehtinyt vastaamaan, hän saattaisi ajatella - jonka jälkeen hän näkisi puhelimensa näytöllä vastaamattomien puheluiden kohdalla tuntemattoman 040-alkuisen numerosarjan, joka normaalisti tarkoittaa sitä ettei soittaja varmastikaan ollut ihan tuttu tai ainakaan matkapuhelimen tai sim-kortin muistiin tallennettu henkilö.

Hmm. Ehkäpä soitan tälle henkilölle, hän voisi tuumailla, ja päättäisi soittaa tämän puhelun toisesta puhelimestaan, sillä puhelun vastaanottanut kännykkä antaisi valo- ja äänimerkkejä akun loppumisen merkiksi. "Piip bleep akku melkein tyhjä" jne. Kaksi puhelinta käsissään tämä kuvitteellinen hahmo sitten näppälisi tämän tuntemattoman 040-alkuisen numeron täysiakkuisempaan puhelimeensa, toisen, tyhjempiakkuisen puhelimensa vastaamattomat puhelut -listalta.

( tuut... tuuuut... )

- Jenni.
- Jaa että... Jenni..? Niin, soitit vissiin tuossa pari minuuttia sitten? En ihan ehtinyt vastaamaan. Mutta mitenkäs tuo nimi ei äsken näkynyt...
- Siis hetkinen... en mä kyllä ole soittanut.
- Eh. Jaa? Aika outoa. Joku nimittäin soitti ihan hetki sitten sitten ja kun nyt soitan siihen numeroon josta oli soitettu, numero onkin sinun, mutta siis numeromuotoisena etten tiennyt soittavani sinulle. Kun sinun numerosihan on tallennettuna kännykkääni.
- Ei... en mä ainakaan oo soittanut.
- Jaa? No... hmm. Sitten olen itse varmaan jotenkin näppäillyt numeron väärin tai tämä kännykkä sekoilee taas. Soitan nyt siis eri kännykästä mihin se puhelu tuli.
- Niin, mä oon itse asiassa kampaajalla ja mun kännykkä oli tuolla kassissa, että ei siitä ole kukaan soittanut...
- Ok... mutta jotenkin ihan käsittämätön sattuma silti, jos soitan tavallaan tuntemattomaan ja vieläpä väärään numeroon - niin sitten siellä vastaakin joku tuttu. Ihme juttu - mutta... niin - miten nyt vaan - niin eipä oikeastaan sen kummempia tällä kertaa. Että anteeksi väärä numero vaan sitten.
- Ei haittaa, moi moi
- Moi

Tämän jälkeen, tapauksesta hämmentyneenä, tämä täysin kuvitteellinen fiktiohahmo haluaisi selvyyden mistä ilmiössä oli kyse ja kuka oikeasti oli soittanut. Tällä kertaa hän ottaisi kynän ja kirjoittaisi vastaamattoman puhelun numeron, numero kerrallaan, huolellisesti tarkistaen paperilappuselle. Ja tästä paperilapusta, samaa huolellisuutta ja äärimmäistä tarkkaavaisuutta noudattaen, kaikki aistit valppaina, painaisi numerot yksi kerrallaan matkapuhelimeensa, tarkastaisi numeron vielä useaan kertaan ja painaisi lopuksi vihreää luuria.

( tuut... tuuuut... )

- Jenni.
- Siis.. Ei ole todellista... miten tämä voi   t a a s   tulla sinulle...? Tarkastin numeron ainakin satakahdeksantoista miljoonaa kertaa... Nyt täytyy sanoa, että olen niin erittäin viimeisen päälle über-ulalla etten tiedä mitä sanoa. Ei näin voi käydä. Aivan käsittämätöntä.
- Niin, ihan täällä kampaajalla olen vieläkin. Ja kännykkä oli kassissa.
- Siis oikeasti: Eihän tässä jää oikeastaan jäljelle kun ainoastaan sellainen teoria, että se kampaaja tai kassissasi asustava maahinen soittelee salaa sinun kännykästäsi minulle. Mutta en toisaalta siltikään tajuaisi sitä, miksen näe, että "Jenni" oli soittanut vaan tuon älyttömän 040-numerorimpsun joka harmaannuttaa minut ennen aikojaan. Nyt menee niin henkimaailman jutuiksi tämä, etten enää tiedä miten päin tässä pitäisi olla. Tuo puhelin laittaa minua taas niin totaalisen sata-nolla etten voi käsittää. Eikä ole edes ensimmäinen kerta.
- Aika ihmeelliseltä tosiaan kuulostaa...
- Joo. Koneet ovat varmaan juuri tänään ottaneet vallan. Ihan älytöntä. Mutta hei, anteeksi väärä numero vielä toisenkin kerran ja nyt varmaan teen niin, että jotenkin resetoin tuon puhelimen ennenkuin soitan minnekään. Jos kaikki soitetut puheluni tulee tästä lähtien sinulle niin tuo puhelin menee silppuriin enkä soita kenellekään enää koskaan. Mutta joo: edelleenkään eipä tässä sitten sen kummempia ollut jos ja kun et ole soittanut.
- Ok. No me jatketaan täällä.
- Juu kaikin mokomin. Anteeksi väärä numero vielä ja moi moi
- Moi

Tämän jälkeen, tarinan kuvitteellinen sankari, jota ei todellakaan ole olemassa, lataisi henkilökohtaisen puhelimensa ja koittaisi ratkaista mysteerin lähettämällä tuon mystisen vastaamattoman puhelinnumeron tekstiviestitse numeropalveluun. Onhan tähän asiaan nyt joku tolkku saatava, hän saattaisi ajatella - kunnes tekstiviestipalvelusta vastattaisiin, että kyseinen numero kuuluu jollekin täydellisen tuikituntemattomalle sonkajärveläiselle Keijolle... Mitä tarinan sankari sitten tekisi? Laittaisiko hän Keltaiseen Pörssiin rivi-ilmoituksen:

   VAIHDETAAN 
   vähän käytetty Nokia N95 8GB multimediatietokone
   vanhaan mökkipolun varteen unohtuneeseen, lyttyyn 
   polkaistuun ja sammaloituneeseen saunakauhaan,
   jonka sisällä on kuivunutta liejua.

En tiedä teistä, mutta vastaavassa tilanteessa, minä voisin jopa harkita.